Se on tapahtunut.
Olen menettänyt ne vähäisetkin itsevarmuuden rippeet, jotka olen syksyn aikana saanut kasaan. Tuleva koitos on enää muutaman päivän päästä ja saa vain vatsani kiertämään.
Lyön päätäni seinään toivoen muuttuvani vihannekseksi. Silloin ei tarvitsisi huolehtia enää mistään. Muut ovat hyviä, väittävät minunkin olevan.
Mutta olisinpa minä muutaman pisteen parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni?