27. elokuuta 2012

5.

Olen viidettä päivää sairaana. Viime yönä leikkasin varvastani ja halasin wc-pönttöä toivoen, ettei sen kovaääninen oksentelu herättäisi isää.

Terveyskeskuksen odotushuoneessa oli tuskaa. Lasten huudot sekoittuivat eläkeläisten voivotteluun. Kaiken tämän melusaasteen keskellä huomasin pakokauhun nostavan päätään. Satunnaiset silityksesi lievittivät sitä ja pian huomasinkin äänien vaimenevan. He hukkuivat ja minä selvisin.

Todella toivon huomisesta tulevan edes puoliksi yhtä miellyttävä kokemus.

22. elokuuta 2012

4.

Ihmiset ovat niin hyviä loukkaamaan, kenties tietämättään. Sattuu silti.

Mutta on jotain hyvääkin. Oikeastaan paljon. Hymyjä ja rapsutuksia. Suukkoja ja haleja. Syli. Sinun sylisi.

Päätimme ottaa Mörköä sarvista, sillä se on minussa jo aivan liikaa. Toivotaan parasta. Yritän parhaani mukaan tehdä asialle jotain, mutten pysty siihen yksin. Enkä heti.

Mutta sinä sanoit, että aina, paljon ja mau. Ja minä uskon.

13. elokuuta 2012

3.

Mitä tehdä kun unelmat ovat lähellä toteutumista,
mutta normaalit toiminnot, kuten nukkuminen, ei suju?

Olen miettinyt sitä muutaman päivän. En kuitenkaan osaa kunnolla keskittyä..
Unelmoin niin paljon. Välillä pelottaa. Mitä jos ne toteutuu, eivätkä olekaan hyviä?

Mutta minä haluan ja aion luottaa.

10. elokuuta 2012

2.

Jääkaapin murina peittää hengityksesi äänen ja Mörkö alkaa taas hiipiä mieleeni. Vaikka kätesi lepääkin selkäni kaarevimmassa kohdassa toisen silittäessä päätäni hajamielisesti, on tilanne sanomattakin selvä - sinä nukut ja Mörkö yrittää hyödyntää hetken.

Taistelen vastaan niin voimakkaasti kuin taidan, mutta kateus hiipii mieleeni hiljaa, tanssahdellen kevyesti kuin höyhen. Mutta kun kosken siihen, muistan sen olevan myrkyllisintä. Olen tuntenut näin ennenkin. Mutta en koskaan sitä kohtaan.

Miten sille voi edes olla kateellinen mistään? Olen ylittänyt sillan hämmennyksen maille jo aikoja sitten ja vihaan itseäni enemmän joka askeleelta. En tiedä mitä hämmennyksen jälkeen seuraa. Kenties vihaa.

Mitä vaan, kunhan ei positiivista.

3. elokuuta 2012

1.

Mörkö ei saanut minusta otetta, vielä.

Sinä karkotit sen pois lämmölläsi,
kun kiedoit kätesi ympärilleni.

Kuulin kuinka se huusi minua, janosi vertani.
Mutta ei. Sinä pelastit minut taas kerran.

Aamulla liesituulettimen valo paloi yhä.

Mörkö varmasti vihaa Sinua.