17.

"Täytyy varoa, ettei sun
oireista tule psykoottisempia."

En tiedä mitä sanoisin. Pää
lyö tyhjää. Ahdistaa.

Ulkona kaikki tuijottavat,
nauravat, säälivät, pitävät tyhmänä.
Seuraavat minua pahat mielessä.

Ei se ole kuviteltua, eihän?
Minähän näen sen niin selkeästi!

Apua?

16.

Eilen olin taivaassa,
mutta tänään
on jo aamusta asti Mörkö
kuristanut minua.

Pakko kävellä enemmän
ja syödä vähemmän -
jospa vähän paremmin olisin.

Väliäkö huimauksella, sivuuta päänsärky.
Ne on heikkoja varten.

Ethän koskaan lopeta ehdoitta rakastamista?

15.

Aurinko paistaa, terapia sujui,
kissa tervehti, tuli kaksi Laudaturia.

Tänään on kai hyvä päivä,
kun ei ahdistuskaan kaada maailmaa.

Entä huomenna?

14.

Tulosten jännittämistä, ahdistusta.

Ensimmäisestä 39 pistettä. Reilusti yli
huolestuttavan rajan.

Toinen selviää huomenna.

Kolmas ja neljäs vasta perjantaina,
tai kenties ensi viikolla.

En ole koskaan toivonut negatiivista
yhtä paljon kuin nyt.

13.

Kehut minua kauniiksi, upeaksi jopa.
Mutta siltä minusta ei tunnu.

Minä vajoan, ihan pian.
Seisoin jo reunalla
epävarmana tulevasta.

Lipsahdin tänään jo hieman.

12.

Kasvojen ollessa punertavat ja turvonneet
oli minun pakko myöntää tappioni.

Päällisin puolin onnistun, olen kuivilla.
Mutta olen ikävöinyt valtavasti
kylmää metallia ihoani vasten.

Vielä yksi lisää. Vielä yksi kierros.
Tahdon taas... Olla kylmissäni?
Ahdistunut? En voi olla tosissani.

Mutta kaipuu on kova.