180.

Hei! Det var kjempefint i Norge.

Jeg vågede til og med snakke litt norsk.
Det var ganske skremmeligt men jeg syns jeg
klarte meg greitt. Kanskje kan jeg begynne
å skrive/snakke norsk oftere - hvem vet!

Sannsynligvis gjør jeg det nok ikke her.

- - -

Että sellaista.

Todellisuus iski palattuani
kovemmin kuin osasin odottaa.

Liikaa tekemistä. Ja väärä kieli
- sekä ympärilläni että tehtävissä.

Aika ei riitä millään, eivätkä
ihmiset pidä lupauksiaan.

- - -

Jeg vil tilbake. Bort herfra.

179.

Isällä ei olekaan maksasairautta,
kai, mutta sen sijaan ehkä diabetes.

Sinusta ei vieläkään tiedetä mitään.
Josko tähystys antaisi lisätietoa..

Simppa jouduttiin lopettamaan,
sillä sillä oli kasvain.

Serkun isällä tuli aivoverenvuoto,
eikä palautumisesta ole vielä takeita.

Äiti joutuu, tai pikemminkin pitäisi
sanoa pääsee, tutkimuksiin, sillä
migreeni vaivaa jokatoisena päivänä.

Mä en jaksa.

Eikä tää lopputyökään etene,
tai kirja lue itseään. Tuntuu, että pää
pettää hetkenä minä hyvänsä.

Noppa sentään syö. Ja pissaa.



Klinikalta soitettiin: "Miten sä oot voinut?"


No vitun hyvin,
kiitos vaan.


Tai siis.