136.

Lääkkeet meni vaihtoon.
Tai no, puoliksi.

Lääkäri soitti tunteja myöhässä,
enkä osannut vastata mihinkään.

Turhauttaa.

Tänään meni paljon kahvia,
jota enemmän vain vettä.

Mutta tehtävät sain tehtyä
lähestulkoon ahdistumatta.

Kimble, Ihana "mössö" ja
makkarasalaatti ovat parasta
nauruterapiaa! Ja Kauris.

- -

Näin Post Scriptumina,
tyylistä poiketen: teitä on
jo kovin monta - kiitos ♥

135.

Lääkäri ei tiennyt mistä
huimaus johtuu.

Hemoglobiini ja sydänfilmi
olivat normaalit, verenpaine
tosin alhainen..

En minä tiedä, kaikki
on kovin sekavaa.

En jaksa. Uuvuttaa.
Kroppa hajoaa käsiin.

Niin ja huimaa.

134.

Herään aamulla:
98/65.

Koitan uudestaan:
99/67.

Minulla on kylmä,
väsyttää ja heikottaa.

116/75. 107/75.

En minä mitään
näistä tajua.





Muuta kuin että
on paha olla.

133.

Kukaan ei tiedä, mikä
minua vaivaa.

Huomenna saan
verenpainemittarin.

Pitää seurata
tilannetta.

Ehkä lääkäri sitten,
mahdollisesti, osaa sanoa
miksi kaikki pyörii.

--

Eilen luin kielilehden
artikkeleita.

Mieli teki hihkua. Ja itkeä.
Nauroin siinä sivussa.

Olin innoissani ja
onnessani:

tätä minä rakastan!

Taisinpa lähettää muutaman
tekstiviestin liikaa.

"Hypomania päällä?"

132.

Väsynyt, mutta onnellinen
kylmissäni villapaidassa.

Motivaatio on Auringon kokoinen!

Migreeni yrittää puskea päälle,
mutta vielä pitäisi kirjoittaa.

Ihmiset tuntuivat hieman vierailta,
vaikka samoja ne edelleen ovat.

En osaa tiivistää ajatuksiani.

131.

Tänään oli kai
ihan hyvä päivä.

Uninen.

"Ihana pieni kulta",
sanoit. Upposin.

Nukahdin.

Oli lämmin, enkä
halunnut nousta.

Tänään en jaksa välittää asioista,
jotka minussa on vikana.

Sain vitosen
ja palkkaa.

Hyvää yötä.

130.

Kahvi ja musiikki
saavat minut leijumaan
ympäri huonetta.

Pompin, nauran, nostan käteni kattoa kohti.

Oikeasti pitäisi kirjoittaa essee,
vaikkei koulu ole edes alkanut vielä.

Pitäisi kirjoittaa miksi haluan
kouluttautua ammattiin X, ja
mikä voisi olla esteenä sille.

Aihe tuntuu naurettavan simppeliltä,
mutta MUN AIVOT ON PUMPULIA!

En mä voi keskittyä, on liian
kiire hihittäessä -- ! Olo on kevyt.

Haluan tuhlailemaan.

129.

Aurinko piirtää mosaiikin bussin
ikkunaan, ja minä hymyilen.

Hymyilen, vaikka eilen veri vuosi
vuolaana. Vaikka kaikkialle särkee.
Vaikka yöllä melkein oksensin ja
pyörryin kun huimasi niin.

Silti olo on jotenkin raskas,
enkä ymmärrä tätä ollenkaan.

Vaikka pääsin kaikille kursseille,
joille tahdoin. Vaikka minulla on
töitä. Ja vaikka minulla on Sinut,
kissat ja muut.

Jokin silti huolettaa.

128.

Ahdistus on hyvä katkaista
tuntien kävelylenkillä.

Jotenkin kaikki tuntuu niin kaoottiselta,
vaikka mitään ei edes tapahdu.

Kaipa sekin vaikuttaa, kun joka ilta saa
notkua seiniä pitkin, ettei kaatuisi.

Tai pyörtyisi --

Huimaa
Oksettaa

Sydän heittää volttia.

Huomenna hurja määrä eri kokeita,
EKG mukaanlukien - sitten töihin.

Tätä tää on.

127.

Jo yksi kuohuviinilasi
nousee päähän.

Töissä meni pitkästä aikaa
oikein leppoisasti - melkein
kuin ei edes olisi töissä!

Vuosi vaihtui Sinun kainalossa
kahden pörrökissan välissä.

Ei paha, ei ollenkaan.

Olisin tosin halunnut vielä
punaviiniä.

Mutta Gurren Lagann jatkuu --