Aurinko piirtää mosaiikin bussin
ikkunaan, ja minä hymyilen.
Hymyilen, vaikka eilen veri vuosi
vuolaana. Vaikka kaikkialle särkee.
Vaikka yöllä melkein oksensin ja
pyörryin kun huimasi niin.
Silti olo on jotenkin raskas,
enkä ymmärrä tätä ollenkaan.
Vaikka pääsin kaikille kursseille,
joille tahdoin. Vaikka minulla on
töitä. Ja vaikka minulla on Sinut,
kissat ja muut.
Jokin silti huolettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni?