6. joulukuuta 2015

169.

Sitä voisi vaan luovuttaa.

Raajat on tunnottomat,
enkä pysty kääntämään päätä.

Tärisyttää, heikottaa, oksettaa,
enkä kykene keskittymään.

Jos jo nyt on tällainen olo,
niin entä huomenna sitten?

Voisin lentää tuulen mukana;

olla riepoteltavana ja vaan revetä,
hajota kappaleiksi.

Mä en ala.

2 kommenttia:

  1. Kuvastaa hyvin ahdistukseni tasoa tällä hetkellä. Tai eilistä krapulaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala.. :( toivottavasti olosi on yhtään parempi!

      Mulla olo onneksi hieman helpotti, mutta vasta rauhoittavien ja monenmonen rauhoituskeskustelun jälkeen. Ja vasta tänään. Mutta helpottipa kuitenkin, edes vähän.

      Jaksamisia!

      Poista

Piristä päivääni?