26. joulukuuta 2016

201.

Tyhjä olo

Tuntuu kuin olisi
menettänyt rakkaan,
jonkun itselle tärkeän

Ja niinhän kohta käykin
mutta tällä kertaa oikeasti


On tajuttoman
raastavaa
turhauttavaa
vihastuttavaa
surettavaa
tietää, että pian,
tuntien päästä,
joku ei enää
hengitä


ole olemassa


Et enää koskaan
tapaa toista;
silitä, vietä aikaa,
ole lähekkäin

Et enää koskaan voi
katsoa toista silmiin,
kehua hienoksi


Mä soisin sulle sen
helpotuksen mielelläni,
mutta olen itsekäs
- ei saa lähteä vielä





Ei vielä. Tai koskaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni?