17. syyskuuta 2015

155.

Pitäisi kirjoittaa kultaisesta vasikasta,
antaa palautetta kurssitoverin tiivistelmästä,
lukea näytelmä ja kirjoittaa luentopäiväkirjaa.

Pitäisi olla sosiaalinen, nukkua enemmän,
syödä paremmin, liikkua enemmän ja olla hyvä.

Ja pitäisi myös käydä töissä, olla ihananpirtsakka
asiakaspalvelija, vaikka välillä sitä tahtoisi heittää
kirveen asiakkaan otsaan. Tai vaan sulkea paikka ja
lähteä kotiin nukkumaan. Mutta ei se vaan käy.

Koska minä olen kunnollinen tunnollinen ahkera,
en koskaan väsy, ja olen aina valmiina. En ikinä syö
epäterveellisesti, olen sopivan urheilullisen näköinen,
supersosiaalinen ja aina niin täydellisen lahjakas muutenkin!

Eikun.

Oikeasti itken välillä.

En kovin usein, mutta kuitenkin.

Nukun 3-5 tuntia yössä,
ja olen aina väärässä päivässä
- joskus jopa viikossa.

Stressaan kamalasti, enkä osaa
hallita sitä tai mitään muutakaan.

Käytän ajan asioiden välttelemiseen,
ahdistun ja soimaan itseäni lisää.

Siitä tietää että syksy on tullut.

(Ja teestä!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni?