209.

Kissat tuijottaa hämmentyneinä
huoneen vastakkaisesta nurkasta

Sinä pelaat toisessa huoneessa

Minä itken
Ja paiskon tyynyjä
Itken vähän lisää
Ja tärisen

En tiedä tärisenkö
raivosta vai ahdistuksesta,
kylmyydestä vaiko mistä

Mutta onko sillä edes väliä?

Kun kuulemma pitäisi vaan
ottaa itseään niskasta kii,
alkaa tekemään asioita
niin ne tulisi joskus tehtyäkin

Mutta kun ei se saatana oo niin helppoa!!!



Tai ehkä oonkin vaan poikkeuksellisen
heikko, typerä ja viallinen yksilö


Kukaties.

208.

Eikö tää olo vois jo mennä ohi?


Haaveilen omasta
telkkarista
sängystä
kirjahyllystä
lipastosta

Ajasta

Kissat mulla on jo
ja sohva

Tiskikonetta unohtamatta




Mitä mä teen
Mitä mä teen
Mitä mä teen

Ei tällaista saa ajatella



En mér líður ekki vel.

207.

Tuijotat ilmeettömänä eteesi
Olet hiljaa

Kihiset
Raivoat
Olet vihainen



Älä näytä sitä,
äläkä muutakaan.

Älä näytä tunteitasi
Niele kaikki
Kerää ne talteen



Ja odota räjähdystä

206.

Sä odotat odotat odotat
että jokin alkais vaikuttaa


Joltain
Jotenkin


Implikoin asioita,
mutten kerro mitään.



Basso jytää korvissa
makaan kylmällä lattialla pimeässä
ja haaveilen jostain muusta



Olo on kuin reilut
kolme vuotta sitten

En kestä, en tiedä,
en halua, en osaa


Mutta olenpahan sanonut sen ääneen

205.

Ja hetken aikaa sä mietit
kuinka naurettavan helppoa
ois vaan kompastua,
kaatua ton bussin alle.

Tai pakun, henkilöauton,
ratikan - jonkin vaan


Sä oot niin hukassa
sun elämän kanssa
muttet tiedä mikä
auttaisi tai helpottaisi

Tai on sulla aavistus,
mutta varmuutta ei


Etkä sä nyt yhtäkkiä
voi vaan vaihtaa elämää.


Paskempi homma se.